Ensimmäinen hieman pidempi reissu on nyt tehty kun viikonlopun aikana poljin Rovaniemelle. Koska perjantaina oli vielä työpäivä ja lauantaina hamuilin aikaista saapumista niin tahti oli reipas ja pysähdykset harvassa. Toisaalta, reitti oli aika yksitoikkoinen ja maisemat hyvin samanlaisia niin kuvaustaukojakaan en suuremmin pidellyt. Alla ensin reittikartta, jossa A on lähtöpiste. B on yöpymispaikka ja C sitten varsinainen määränpää.
Pitää vielä muistuttaa, että Googlen kartat eivät tunne pyöräteitä, joten reitti seuraa vain autoteitä. Tosin, tällä reissulla ajelin lähinnä juuri autoteitä.
Näytä suurempi kartta
Perjantai 23.5.
Liikkeelle pääsin n. kello 16.00. Eniten kismitti matkamittarin ja paremman takin jääminen työpaikalle mutta eipä tuo enää myöhemmin haitannut.
Ensimmäinen pätkä Kiiminkiin asti sujui mukavasti pyörätietä pitkin. Pyörätiellä ajon rentous on kyllä luksusta, lukuunottamatta innokkaimpia mopoilijoita, jotka mielellään ottavat masiinoistaan kaiken irti. Eivät ne tosin sen suuremmin päässeet häiritsemään. Kiimingissä pieni pysähdys jokisillalle kuvaamaan. Täytyy myöntää, että luonto ei ollut reissun aikana kauneimmillaan mutta kesän hitaan syntymisen toiveikkaassa melankoliassa on oma viehätyksensä.
Kuvat siis Kiimingistä. Ensimmäisessä hieman jokimaisemaa, joka piristää matkalaista.
Tähän asti siis sai ajella pyöräteitä pitkin.
Seuraavaksi olikin vuorossa pitkä pätkä maantieajoa, joka ei kuitenkaan ollut rasittavaa, koska liikenne oli perjantai-iltana hyvin vähäistä tällä reitillä. Kiimingistä eteenpäin tiet olivat hyvin samanlaisia mutta pienenivät kapenivat loppua kohden.
Selkein merkki pohjoisesta suunnasta oli tietysti varoituskyltti teiden varsilla vaanivasta myyttisestä eläimestä.
Innokkaasti tietenkin odottelin, että kyltin jälkeen niitä säntäilee joka suuntaan mutta aika pitkään sai ajella ennenkuin poroihin meinasi törmätä. Harvinaisen piittaamattomia harhailijoita ainakin ovat. Tuossakaan ei Petterillä ollut minkäänlaista kiirettä.
Oijärven jälkeen tie olikin sitten vain reilun kokoisen pyörätien leveä mutta muuta liikennettä ei juuri ollut ja ilma oli mukavan tyyni. Kaikessa hiljaisuudessa viimeinen pätkä väsymyksestä huolimatta oli oikein miellyttävää polkemista kohti auringonlaskua.
Majoitus oli Simojoen varrella sankakosken kohdilla Sankalan majat nimisessä paikassa. Mökki oli oikein miellyttävä ja isäntä oli kantanut vedet sekä sen saunoineen lämmittänyt valmiiksi. Hintakin oli vain 17€, joten voin suositella lämpimästi. Saavuin mökille n. 23.30. Pitkän päivän jälkeen sitä sammahti aika nopeaan.
Lauantai 24.5.
Pikaisen ruispasta-tonnikala-aamiaisen jälkeen lähdin liikkeelle noin klo. 10.00. Suurempia pysähdyksiä ei ollut suunnitelmissa ja motivoinkin itseäni kuvittelemalla erilaisia runsaita ravintola-annoksia, jotka odottavat Rovaniemellä. Suurin osa matkasta oli jälleen hyvin samanlaista tietä ja vaikka Simojoki kulki koko ajan vierellä niin hyvin harvoin sitä pääsi näkemään.
Tuossa lentokoneiden varalaskeutumispaikka muutaman kilometrin päässä yöpymispaikasta ja samalla eka kuva pyörästä matkavarustuksessa. Vaikka painoa tuli huomattavasti lisää niin pyörä kulkee loistavasti tasaisella ja matkalla pystyi kevyesti pitämään yllä päälle 20km/h keskinopeutta. Ylämäissä sitten tuntee selkeämmin, että saa vetää suurempaa kuormaa.
Jalat olivat hieman väsyneet mutta vertyivät kummasti matkan edetessä. Liikenne oli kovin hiljaista ja matkan teko aika leppoista. Kovin paljoa en nähtävyyksiä lähtenyt etsimään tältä reissulta vaan tarkoitus oli kokeilla miten tuo matka onnistuu kahdessa päivässä ja miltä se tuntuu. Eli, tämä oli pohjatyötä kesän pääreissua varten.
Reittinä tämä vaihtoehto sopii niille, jotka pitävät yksinäisestä puurtamisesta yksitoikkoisissa maisemissa. Siinä on oma viehätyksensä ja itse nautin tästä reissusta. Kemin kautta kulkeva varsinainen pyöräily reitti on hieman pidempi, koska siinä edetään monien mutkaisten pikkuteiden kautta. E4 tielläkin ajetaan jonkin verran ja siinä joutuu jakamaan tien runsaan raskaan liikenteen kanssa, mikä on minun mielestäni hyvin rasittavaa. Toisaalta se reitti myötäilee kemijokea, joka on varmasti hyvin virkistävää. Olisi mukava kuulla ihmisten kokemuksista tuolta reitiltä.
Eniten matkalla ärsytti noiden taipaleiden käyttö kaatopaikkana. Kaikenlaista roinaa oli vähäisinä määrinä pitkin matkaa ja pienilläkin pysähtymispientareilla sitten suurempia määriä kaikenlaista jätettä.
Pienien taukojen jaloittelu taukojen saattelemana päätin porhaltaa reippaasti perille asti ja puoli viiden aikoihin edessä odottikin tervetullut määränpää: Rovaniemi.
Loppuilta menikin maukkaan meksikolaisen ruoan ja kylmän oluen parissa sekä seuraten vuosittaisen friikkisirkuksen finaalia Suomen ainoan voittajan kotikaupungissa. Jotenkin tuo seuraava kuva ilmaisee mielestäni hyvin mistä on kysymys: suuria sanoja ladottuna peräkkäin tekijänoikeuslain harmailla alueilla liikkuviin melodioihin, joiden esittäjiä katselee pelon sekaisella mielenkiinnolla. Eli, se on kuin autokolari, joka niin paha ettei voi olla katsomatta ja ihmettelmättä.
Sunnuntai 25.5.
Aamulla olo oli yllättävän hyvä. Reisien kankeutta ja pieniä hiertymiä lukuunottamatta minkäänlaisia merkkejä pahemmista haittavaikutuksista ei ollut. Heinäkuun reissua odotellessa teen varmaan muutamia pienempiä rupeamia ja niistä laittelen sitten kuvia.
Pitää vielä muistuttaa, että Googlen kartat eivät tunne pyöräteitä, joten reitti seuraa vain autoteitä. Tosin, tällä reissulla ajelin lähinnä juuri autoteitä.
Näytä suurempi kartta
Perjantai 23.5.
Liikkeelle pääsin n. kello 16.00. Eniten kismitti matkamittarin ja paremman takin jääminen työpaikalle mutta eipä tuo enää myöhemmin haitannut.
Ensimmäinen pätkä Kiiminkiin asti sujui mukavasti pyörätietä pitkin. Pyörätiellä ajon rentous on kyllä luksusta, lukuunottamatta innokkaimpia mopoilijoita, jotka mielellään ottavat masiinoistaan kaiken irti. Eivät ne tosin sen suuremmin päässeet häiritsemään. Kiimingissä pieni pysähdys jokisillalle kuvaamaan. Täytyy myöntää, että luonto ei ollut reissun aikana kauneimmillaan mutta kesän hitaan syntymisen toiveikkaassa melankoliassa on oma viehätyksensä.
Kuvat siis Kiimingistä. Ensimmäisessä hieman jokimaisemaa, joka piristää matkalaista.
Tähän asti siis sai ajella pyöräteitä pitkin.
Seuraavaksi olikin vuorossa pitkä pätkä maantieajoa, joka ei kuitenkaan ollut rasittavaa, koska liikenne oli perjantai-iltana hyvin vähäistä tällä reitillä. Kiimingistä eteenpäin tiet olivat hyvin samanlaisia mutta pienenivät kapenivat loppua kohden.
Selkein merkki pohjoisesta suunnasta oli tietysti varoituskyltti teiden varsilla vaanivasta myyttisestä eläimestä.
Innokkaasti tietenkin odottelin, että kyltin jälkeen niitä säntäilee joka suuntaan mutta aika pitkään sai ajella ennenkuin poroihin meinasi törmätä. Harvinaisen piittaamattomia harhailijoita ainakin ovat. Tuossakaan ei Petterillä ollut minkäänlaista kiirettä.
Oijärven jälkeen tie olikin sitten vain reilun kokoisen pyörätien leveä mutta muuta liikennettä ei juuri ollut ja ilma oli mukavan tyyni. Kaikessa hiljaisuudessa viimeinen pätkä väsymyksestä huolimatta oli oikein miellyttävää polkemista kohti auringonlaskua.
Majoitus oli Simojoen varrella sankakosken kohdilla Sankalan majat nimisessä paikassa. Mökki oli oikein miellyttävä ja isäntä oli kantanut vedet sekä sen saunoineen lämmittänyt valmiiksi. Hintakin oli vain 17€, joten voin suositella lämpimästi. Saavuin mökille n. 23.30. Pitkän päivän jälkeen sitä sammahti aika nopeaan.
Lauantai 24.5.
Pikaisen ruispasta-tonnikala-aamiaisen jälkeen lähdin liikkeelle noin klo. 10.00. Suurempia pysähdyksiä ei ollut suunnitelmissa ja motivoinkin itseäni kuvittelemalla erilaisia runsaita ravintola-annoksia, jotka odottavat Rovaniemellä. Suurin osa matkasta oli jälleen hyvin samanlaista tietä ja vaikka Simojoki kulki koko ajan vierellä niin hyvin harvoin sitä pääsi näkemään.
Tuossa lentokoneiden varalaskeutumispaikka muutaman kilometrin päässä yöpymispaikasta ja samalla eka kuva pyörästä matkavarustuksessa. Vaikka painoa tuli huomattavasti lisää niin pyörä kulkee loistavasti tasaisella ja matkalla pystyi kevyesti pitämään yllä päälle 20km/h keskinopeutta. Ylämäissä sitten tuntee selkeämmin, että saa vetää suurempaa kuormaa.
Jalat olivat hieman väsyneet mutta vertyivät kummasti matkan edetessä. Liikenne oli kovin hiljaista ja matkan teko aika leppoista. Kovin paljoa en nähtävyyksiä lähtenyt etsimään tältä reissulta vaan tarkoitus oli kokeilla miten tuo matka onnistuu kahdessa päivässä ja miltä se tuntuu. Eli, tämä oli pohjatyötä kesän pääreissua varten.Reittinä tämä vaihtoehto sopii niille, jotka pitävät yksinäisestä puurtamisesta yksitoikkoisissa maisemissa. Siinä on oma viehätyksensä ja itse nautin tästä reissusta. Kemin kautta kulkeva varsinainen pyöräily reitti on hieman pidempi, koska siinä edetään monien mutkaisten pikkuteiden kautta. E4 tielläkin ajetaan jonkin verran ja siinä joutuu jakamaan tien runsaan raskaan liikenteen kanssa, mikä on minun mielestäni hyvin rasittavaa. Toisaalta se reitti myötäilee kemijokea, joka on varmasti hyvin virkistävää. Olisi mukava kuulla ihmisten kokemuksista tuolta reitiltä.
Eniten matkalla ärsytti noiden taipaleiden käyttö kaatopaikkana. Kaikenlaista roinaa oli vähäisinä määrinä pitkin matkaa ja pienilläkin pysähtymispientareilla sitten suurempia määriä kaikenlaista jätettä.
Pienien taukojen jaloittelu taukojen saattelemana päätin porhaltaa reippaasti perille asti ja puoli viiden aikoihin edessä odottikin tervetullut määränpää: Rovaniemi.
Loppuilta menikin maukkaan meksikolaisen ruoan ja kylmän oluen parissa sekä seuraten vuosittaisen friikkisirkuksen finaalia Suomen ainoan voittajan kotikaupungissa. Jotenkin tuo seuraava kuva ilmaisee mielestäni hyvin mistä on kysymys: suuria sanoja ladottuna peräkkäin tekijänoikeuslain harmailla alueilla liikkuviin melodioihin, joiden esittäjiä katselee pelon sekaisella mielenkiinnolla. Eli, se on kuin autokolari, joka niin paha ettei voi olla katsomatta ja ihmettelmättä.
Sunnuntai 25.5.Aamulla olo oli yllättävän hyvä. Reisien kankeutta ja pieniä hiertymiä lukuunottamatta minkäänlaisia merkkejä pahemmista haittavaikutuksista ei ollut. Heinäkuun reissua odotellessa teen varmaan muutamia pienempiä rupeamia ja niistä laittelen sitten kuvia.
